..tyynyi & kukkii..

Heippa!

No, jopas nää päivät nyt vierii, ihan liian nopeasti.

Ykskaks taas huomaa viikon vierähtäneen.

 Arvatkaas vaan mitä se tarkoittaa..?

 Käy mun päivät vapaalla vähiin, mutta en ajattele sitä vielä sen kummemmin.

Rästitöitä tässä pyrkinyt tekemään. 

Nyt kun taas on sateitakin päiviin mahtunut. 

Niin voipi hyvällä omallatunnolla olla sisällä ja vaikka ommella.

Yksi niistä rästihommista oli tyynylle päällinen.

Isäntä ostanut kirpulta ison pyöreän tyynyn muutaman euron hintaan, halkaisija noin 90cm.

Minä nappasin kierrätyksen poistolaarista maton, kun ilmatteeksi sai.

 Nyt sitten sain matosta ommeltua päällisen tyynylle.

 On kivempi tuon maton kanssa kuin sinisen värisenä. 

Sopii kivasti meitin kellariin lattiatyynyksi muiden dyykattujen rahien seuraksi.

 Kyllä, kummatkin nuo rahit on löytöjä rodesta!

Ja jokusen aikaa taas olleet niin trendikkäitä.

..matto päällisiä täälläkin..klik..

 ..voipi ottaa vaikka matsin ristinollaa..

 ..tai sitten selkänojatyynyksi, mitä virkaa on tähän asti toimittanutkin..

 Ja pihalla..

 Huumaavaa tuoksua..

 Ihanaa väriä..

 kesän viimeisiä liljoja..
 Tykkään tästä ihan kauhiasti!!

En mä lajiketta muista.

 Betonikäsi klik

 jonka aikoinaan tein koruja varten niin toimii nyt valkoisen liljan tukena.

 Hieman niinkuin vahingossa. 

Jossain vaiheessa kesää nakkasin käden tuonne penkkaan ja nyt sitten lilja tupsahti siihen.

Palaan vielä eiliseen aamuun, päivään. 

Uutinen Robin Williamsin poismenosta yllätti, täydellisesti.

 En uskonut kun Isäntä minulle aamulla uutisen luki. 

Jouduin itse selailemaan uutisia uudestaan ja uudestaan. 

En tiedä, mutta jokin kolahti. 

Sattui niin penteleesti.

 Itkinkin vuolaasti muutamaan kertaan.

 Muistan aikoinaan Dianan kuoleman. 

Poikani oli pieni ja oli aamu-imetyksen aika.

 Tapani mukaan silloin avasin tv.n aamuohjelman ja uutinen kerrottiin.

Huh!

Pahemman kerran maailmani pysähtyi kun Gösta Sundqvist menehtyi yllättäen.

 Oli pakko mennä duunista suoraan kaljalle - yksin!

 

WTC-iskut 9/11 oli jotakin aivan uskomatonta.

Mutta annetaan nyt vanhojen juttujen olla.

  

Kyllähän niitä pysähdyksiä aina silloin tällöin tulee.

 Ihmisiä syntyy, kuolee.

Sitä tää on. 

Maailma vaan on niin v...n raaka mesta!

Tanni