sunnuntai 18. syyskuuta 2016

..hameenpuolikkaista tyynyiksi..

Heipparallaa!
Siivoilin vaatekaappia.
Vastaan tuli muutama hameen puolikas. 
Aikoinaan jo kirpulta ostettuja.
Todella napakat vyötäröltä tai oikeastaan hameet jummittui reisille. 
Reisihamoset eivät ole muodikkaita. 

Hamosten kankaat olivat kuitenkin mieleisiä ja mietin jatko-jalostusta.
 Purin mustasta hamosesta vain vetoketjun pois ja hieman avasin vyötärön sekä helman päärmeitä.
Sain pujotettua kuminauhat.
 Vaaleasta hameesta purin kokonaan vyötärö-kaistaleen vetoketjuineen.
Ompelin valmiiksi rypytettyyn reunaan uuden päärmeen ja helmasta avasin päärmettä.
Pujotin kuminauhat.
 Lisäksi rypyttelin tilkuista yo-yoja.
Vielä löytyi mummon-kotihame jonka työstin samaan tyyliin.
 Lisäilin pitsiliinoja.
 Uusi tyynypino valmiina. 
Sisustyynyinä käytin jo olemassa olevia tyynyjä.
 Tästä mustasta tykkään kovasti. 
Kaunis hameen kangas tulee kivasti esille pyöreän tyynyn muodossa.
Tyynyn puolet pikkusen erilaisia.
 Maun mukaan voipi tyynyä käännellä.
 Vaalea tyyny sopisi kivasti kuistin tuoliin..
 Tai sitten kaikki yhdessä koossa..
 Mummon hamekankaasta riitti lämpötyynyni päälliseksikin.
 Eipä tarvinnut taaskaan tyynykaupoilla käydä.
Nämä tyynyt tuovat "jotain uutta olisi kiva saada" - himoa tyydytettyä.

Suloista sunnuntaita ja oikein ihanata uutta alkavaa viikkoa teille jokaiselle - Tanni

tiistai 13. syyskuuta 2016

..Palkinto/haaste-Blogger Recorgnition Award ..

Heippa,
sain kahdesta blogista

Blogger Recorgnition Award- palkinnon / haasteen.

Ensin
 Tuulikki Kukkia ja koukeroita - blogista muisti minua tällä haasteella
 ja sitten vielä
 ihanainen Elina Happystarhome-blogista
huomioi blogiani tällä haasteella.

HAASTEEN SÄÄNNÖT MENEVÄT NÄIN:

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
Tässähän tätä nyt sitten..

2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen.

Kotipellolla - blogi sai alkunsa kesäkuussa 2011. 

Hieman aikaisemmin olin sattumalta eksynyt muutamaan blogiin netti-surffailun tuloksena. 
Kyläilin tovin löytämissäni blogeissa ja sanoin Isännälle, että ”mä tahtoisin kanssa kokeilla tällaista bloggaamista”.
 
Nimi blogilleni tuli pelkästään siitä, että me asutaan Kotipellolla.  
Alkuun tein postauksia lähinnä itseäni varten, muistiin asioita mitä sitä on tullut tehtyä.
 
  Ajatuksena oli myös jakaa ideoita sekä niiden toteutuksia yleisesti. 
Lähinnä itse tehden, ideoiden, kierrättäen, pienellä rahalla, jo olemassa olevia tavaroita tuunaillen, tekemällä kirppikseltä löytöjä ja tietty roskiksista / jätelavoilta dyykkaillen. 
Minua kiehtoo kovasti itse-tekeminen, sekä kodin sisustaminen persoonallisesti.
 Tyylini on runsas, boheemisti mummomainen sekoitellen vanhaa, saatua, löydettyä ja tietty itse-tehtyä.
 Asumme omakotitalossa Helsingissä ja tilaa on puuhastella, niin sisällä kuin kesäisin ulkosalla.
Jotenka pääsen vapaasti toteuttamaan hulluja ideoita ja luovuutta mitä aiheutuu mitä ihmeellisimmistä asioista.
 On hauskaa keksiä jo olemassa olevalle romulle jokin toimiva, hauska sisustus-juttu niin sisälle, kuin ulos pihallekin.
Minulle käsillä tekeminen on tapa ilmaista itseäni, rentoutua – se on harrastukseni, rakkain harrastukseni.
Kotipellolla-blogista löytyy paljon ideoita kaikenlaiseen itse-tekemiseen, lähinnä kierrättäen.
Pyrin välttämään turhaa kuluttamista sekä suurella rahalla ostamista.
Blogi on pysynyt suurinpiirtein samantyyppisenä vuodesta toiseen, hyvin "kototekoisena".  Talvet majaillaan visusti sisätiloissa ja keväällä hiljalleen astellaan pihamaalle.  En ole mikään puutarhuri, mutta pikkuhiljaa olen enempi innostunut pihahommista,  - kiitos inspiroivien blogien, jotka tuottaa kauniita kukkakuvia sekä kertoo ymmärrettävästi kivikylän kasvatille, miten jokin pihahomma olisi hyvä tehdä.  Ja sittenhän sitä vaan on yritettävä itsekin onnistua ja kokeilemallahan sitä parhaiten oppii..
  Olen saanut myös blogilleni piipahtelijoita, sekä kirjautuneita lukijoita. 
Ja jokaisesta olen hyvin kiitollinen. 
Ja mikä parasta, minulla on ihania lukijoita, jotka kommentoivat juttujani  – on aivan mahtavaa, että blogin-pitämisellä olen saanut niin monta ihanaa blogi-ystävää, pyrin vastaamaan aina ihan jokaiselle, oli sitten kysyttävää tekeleistä tai muuten vaan tervehdyksiä.
 Monilla on myös omia blogeja, mitä käyn ihastelemassa sekä ihmettelemässä miten ideoivaa porukka on, ja mahtavinta on myös saada jakaa ideoita keskenään. 
Itse pidän kovasti kierrätys/tee-itse-aiheisista blogeista.
Mukavaa kun juuri sinäkin piipahdit Kotipellolle!
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille.

No, mulla nyt mitään suurempia viisauksia ole kenellekään jakaa.
Blogia voi pitää vaikka maan matosen sielunelämästä, kunhan se bloggaajan omasta mielestä on kiinnostavaa, tärkeätä, innostavaa!
Ole oma itsesi, persoona - tee omaa juttuasi, omaa blogiasi!
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.

Piipahtakaa näissä kahdessa blogissa, jos vielä on teille tuntemattomia.

 Tuulikin luona saa ihastella upeita kuvia kukkaloistosta joita Tuulikki rakkaudella itse kasvattelee siemenistä.
Lisäksi on käsitöitä ja mielenkiintoisia bloggauksia.
 

Jakaa ideoita,vinkkejä, ajatuksiaan. Ilahduttaa arjen iloilla, säväyttää runoilla & aforismeilla.
 Rakkaus perheeseen sekä elämäniloon huokuu blogista.

5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi.


 Ihanata viikonjatketta - Tanni

maanantai 5. syyskuuta 2016

..puupakit..

Heipparallaa!

Vinkkasin Isännälle, että sellanen puupakki olisi kiva.
Jämälautoja ja paneeleita kertynyt pino, jotenka niistä se olisi mahdollista työstää.
Isäntä otti kopin toiveestani ja teki minulle pakin.
Kyttäsin silmä tarkkana miten hän toteutti sen.
Isännän tekemä pakki syntyi jämälaudasta, lakatusta paneelista sekä palasta harjanvartta. Kokoomisen hän suoritti puu-ruuvien avulla.
Valmiin pakin vielä sudin värillisellä puuöljyllä.
 Laitoin pakkiin mehikasvejani
Nyt sitten aattelin, että haluan koittaa josko itse osaisin tehdä myös vastaavanlaisen pakin.
Jämälaudoista sahailin palaset.
 Itse käytin kokoomiseen puuliimaa sekä saksalaisesta liiteristä ostamaani niittipyssyä. 
On muuten oiva peli!
Sain kun sainkin toteutettua pakin ja ilman suurempia vastoinkäymisiä.
 Sudin pakin turkoosilla jämämaalilla.
 Vähän on jotenkin "alaston" tuo pakki.. vai?
Mietin, josko sabluunalla tekisin vielä jonkin kuvion tuohon tai sitten servietti-tekniikalla.. tai.. 
No, jätetään muhimaan.
 Nyt alkuun pakki pääsi kuistille kukkien kera.
 Mutta luulenpa, että pakille löytyy toinenkin käyttötarkoitus.
 Tunne on aika mahtava, kun oppii tekemään itse asioita.
 Ja tietenkin kierrättäen.
 Oletko sinä oppinut jotakin uutta vastikään??
Tai tullut iloiseksi tehdessäsi jotakin ja olet onnistunut siinä??

Kaunista viikkoa toivottaen - Tanni

torstai 18. elokuuta 2016

..baarijakkaroista köynnöstuki..

Moikkuli moi!

Kiitos voimaannuttavista sanoistanne ed. postaukseen viitaten - kaunis kiitos!

Eräs ravintola aikoinaan uudisti kalustoansa ja sieltä meille kotiutui muutamia vanhoja baarituoleja sekä jakkaroita.
Olivat kaatopaikalle menossa.

No jakkarat on toiminut missä milloinkin apupöytinä tai istuimina. 
Toisen jakkaroista olinkin jo aikaisemmin sutinut turkoosilla kun oli mun askarteluhuoneessa apupöytänä.

 No,nyt hieman myöhäisherännäisenä hiffasin, että mullahan olisi tarvetta kärhötuelle. 
Kärhöt kun olivat isoissa ruukuissa ja juuret olivat vallanneet jo koko ruukun. 
Pakkohan niille oli maapaikka keksiä.

Paikka löyty.

Mistä joku tuki..?

Kiertelin huushollia ja mietin tykötarpeita.

No, jakkaroistahan sitä voisi kokeilla..
 Mallailin jakkaroita ja etsin lisää tykötarpeita: edesmenneen pöydän säästetyt nuppijalat ja itse tehtyjä betoni-nuppeja..klik..klik..
 Nuppijalat säästin lahonneesta pihapöydästä ihan vaan sitä varten, että kyllä joskus niille jokin käyttö löytyy ja betoni-nuppeja olikin niin kiva tehdä ja maalailla, että niistä riittää moneen..
 Ruuvasin nupit jalkoihin kiinni ja varmuudeksi vielä liimalla lujitin.
Tuoleista istuinosa irtosi helposti kuminuijalla kopauttaen.
 Koko höskän maalasin valkoisella ulkomaalilla, mitä on jäänyt talon huoltotöistä.
 Eikun pellolle kärhön kimppuun..
 Toteutunut visioni kärhötuesta..
  Pahus kun kukinta jo loppunut..
 Nyt on odottavan aika ensi kesään pitkä.
 Samoin kuin jännitys, että selviääkö kärhöt yli talven.
 No jos ei, niin sitten vaan uusia kärhöjä koristamaan härpäkettä.
 Siellä se nyt nököttää.
 Mitäs mieltä olet tällaisesta härpäkkeestä..?
 Ja muutama liljakin vielä kukassa.
Ihanata viikonloppua toivotteleepi - Tanni

lauantai 13. elokuuta 2016

..pintelipatjat & muhkutyyny..

Heippa hei,
Jokin aika sitten ystäväni laittoi viestiä, että:
" hei, voisinko tilata sinulta ompelutyön, tekisitkö 4kpl pintelipatjoja.."

Jaa, että mitä patjoja..?
Ensimmäinen mielikuvani oli, että pintelipatjat on jokin uusi hoitomuoto päihdeongelmaisille kun ystäväni sillä alalla työskentelee. 
Juoppohullu köytetään patjaan kiinni ja tokaistaan - "siinähän olet pintelissä!!"

Guuglen kuvahaku kuitenkin kertoi aivan muuta, pintelipatjat ovat hevosille tarkoitettuja ns. säärystimiä, jotta koivet pysyvät lämpiminä.
Tiesitkö sinä tätä?

Kuvahaun perusteella päädyinkin muutamaan heppa-blogiin jossa kerrottiin, että innokkaiden aloittelevien heppatyttöjen ensimmäisiä ompelutöitä ovat juurikin pintelipatjat.
 Ajattelin, että pakkohan siitä on suoriutua jos pienet pirpanatkin.

Ei muuta kuin kangaskaappia penkomaan.
Sieltä löytyikin käyttämätön pöytäliina, jonka toinen puoli on pehmeää vanupintaa.
Ystäväni toiveena kun oli, että patjojen pinta olisi jokseenkin sellaista, että olisi helppo pitää puhtaana, jos rapa roiskuu.
Lisäksi sai kyytiä vanha vanuttunut villahuopa, jota olen säilönyt pahanpäivän varalle.
 Yhden patjan kooksi määräytyi 30cmx30cm.
 Pahvista leikkasin kaavat.
 Pöytäliinasta palat ja toisesta huovasta sisäpalat, jotta patjat pitäisi lämpöä.
Palat asettelin sisäkkäin ja päällekkäin, ompelin reunoista kiinni, lisäksi ompelin pystysuorat ompeleet, jotta patjat olisi helpompi kääriä hepan kinttuihin.
 Eli, jos oikein ymmärsin, niin patjat tulevat lämmikkeeksi hepan kinttuihin ja patjojen ympärille tulee vielä erilliset pinteli-sidokset.
 Lähihoitajan ammattikielellä tukisidokset.
 Vanuttuneesta villahuovasta tein hepalle vielä villasukat.
Tiedä sitten näiden toimivuudesta käytännössä, mutta ainakin ystäväni otti patjat mukaansa.
 Itsellenikin piti jotakin ommella, jotenka ylimääräinen ruusukappa sai kyytiä. 
Kappa aikoinaan muutamalla eurolla kirpulta, kangas aikasta hieno.
 Ja jotain väriä teki mieli.
 Purin kapan kaikki päärmeet sekä tankokujat.
Surrautin koneella tyynynpäälliseksi.
Sisustyynyn tein vanhasta lakanakankaasta ja täyte kerääntyi muotonsa menettäneistä tyynyistä.
Siitä tulikin oikein muhkea tyyny sohvalle.
 Kirpparilta löytyi muutamalla eurolla tyyynpäällinen kaveriksi.
Viime vuoden loppupuolella kitisinkin täällä, että selkä meni juntturaan työtehtävässä.
 Silloin diagnosoitiin välilevyn pullistuma. 
Kuukauden päivät olin tuolloin sairaslomalla ja siitä sitten takaisin työhön.
 Lähetteet laitettiin magneettikuvauksiin, hermorata-tutkimuksiin jne.
 Pitkin kevättä juoksin ortopedeillä, jotka totesivat, että mitään leikattavaa ei ole ja ihmettelivät jatkuvaa kiputilaani. 
Viimein eräs ortodepi laittoi lähetteen erikoissairaanhoidon puolelle fysiatrin arvioitavaksi ja lopputulos olikin sitten se, että kiputila on kroonistunut ja sen seurauksena krooninen / elinikäinen hermoratavaurio.
 Särkylääkkeitä söin koko kevään kourakaupalla, nyt tuota lääkitystä on alettu purkamaan ja lopettamaan, tilalle toisenlainen ns. hermostoon vaikuttava lääke.
 Siitä pikkuisen ollut hyötyä, mutta kiputila on 24/7 olemassa. 
Nyt lääkitystä taas nostetaan ja odotellaan vaikutusta. 
Parantavaa lääkettä ei ole, mutta oireita lievittävää.
 Lisäksi tyken kautta saan kuntoutuslääkärin palveluja, fysioterapiaa, psykan arviointia sekä mahdollisesti vielä kelan-kuntoutusjaksoja.
Jos jotain positiivista, niin onneksi oli työtehtävässä tapahtuva vamma, niin saan tuen työterveyshuollosta ja että meillä sellainen järjestelmä on. 

 Välillä kyllä päänuppi on niin pehmee kaikesta tästä, kun tuntuu, ettei mitenkään päin ole hyvä olla. Siitä syystäkin kaikki muhku-tyynyt on tarpeen jotta niitten avulla saa lepuutettua selkää ja toteutettua asento-hoitoa.
Mutta näillä eväillä tässä nyt sitten porskutellaan ja ihmetellään.

Nonni, tuli tämäkin nyt sitten vuodatettua täällä, mutta luulen, että en ole ainoa jolla vastaavanlainen oireisto. 
Jos jollain teistä kokemusta (jota toivon, ettei ole) niin mites sinä olet saanut helpotusta / lievitystä kipuiluun..?

Mutta kaikesta tästä huolimatta voidaan hyvin - voikaa tekin oikein hyvin - Tanni