perjantai 15. syyskuuta 2017

..kirjansivu kransseja..

Tervehdys,
Kierrätin vanhan kirjan kransseiksi.
 Isompaan kranssiin leikkasin pitkittäisiä liuskoja, joita niittasin useamman yhteen. 
Näitä kun kertyi tarpeeksi niin taas ne niittasin toisiinsa kiinni. 
Pahvilaatikosta leikkasin pyöreän taustan.
 Kakkupaperilla päällystin sen ja siihen liimasin suikero kranssin.
 Näin siitä tuli tukeva.
 Lisäsin paperi-perhosen sekä pitsinauhaa.
 Toisen kranssiin kierrettelin kirjan sivuja rullalle, liimalla kiinni ja mustaa paperinarua kiinnikkeeksi. Sommittelin kranssin muotoon. 
Tässäkin tausta pahvista.
 Näin kirja sai jatkoaikaa.
Isompi kranssi muuttikin jo uuteen kotiin.
 Kirjoja riittää, joten askartelut jatkuu.

Miten sinä olet kierrättänyt vanhoja kirjoja?

Uteleepi Tanni
ja ihanaista viikonloppua kaikille mussukoille!!

torstai 31. elokuuta 2017

..keltainen vaihtui valkoiseen..

Hei, 
vaikkakin väriä lisätään ja suditaan muualle huusholliin, niin tasapainon vuoksi täytyy sitä valkoistakin sutia.
Muistatte varmaankin mun 
kevät-talvelta..?
Silloin sudin tuon yhden seinän keltaisella, lienee auringon kaipuu suuri tuolloin! 

Ystävänikin totesi, että kyllä tää on eräänlainen huvikumpu - kaikki vähän heikunkeikun..
Järjestelmällisen epäjärjestyksessä kaikki - se kuvastaa kyllä parhaiten minua ja kotiani.
 Kai sitä aurinkoa jonkun verran tuli nähtyä kesällä kerran,  kun keltaisen kaipuu seinässä vaihtui valkoiseen.
 Köökin tasolla on jo muutaman vuoden ollut liiterin (lidl) ruusuinen kontakti-muovi. 
Edelleen oli hyvä pinta, vaikka kuumat kahvit kaatunut useasti tuohon, eikä astianpesukoneen kuuma hörykään ole vaikuttanut epäedullisesti.
Mutta kun muutosta kaipaa,niin se on sitten vaan toimittava.
..alkuperäinen taso..
 Liiteristä sitten ostin muutaman rullan lautakuvioista kontakti-muovia ja sillä päällystin uudestaan pinnat.
Tuo muovi on kyllä siellä edullista, 2e maksaa rulla ja sillä päällystää vaikka mitä..riittoisaa ja kestävää..vaikkakin ei ihan yhtä paksua kuin aito dc-fix.
 Mäntyisen kulmakaapin olen aikoinaan sutannut kalkkimaalilla, sävynä old turqoise..
 Kipot ja kupit tuovat sitten kuitenkin väriä vaaleaan köökkiin ja niitähän riittää.
 Jotta täällä mikään ole ikuista, muutoksen sudit sivaltavat, ennenkuin on kissaa ennättänyt sanoa.

 Kiitos ihanista tervehdyksistä teille Ihanaiset - ootte edelleen ihan parhaita!!
Halauksin - Tanni

tiistai 29. elokuuta 2017

...kaakelitarroja pöydän pintaan..

Heipparalla pitkästä aikaa!

Kesä meni vähän niinkuin kesää ootellessa.
Täytyy kai se hyväksyä, että se tosiaan oli ja meni.
Sen verran on jo jähmeät nuo aamut.

Ulkotiloista kun jälleen siirtyy sisätiloihin, niin näytti meidän olohuone niin värittömältä.
 Suttasin sitten vanhan tason keltaisella.
Joku aina kauhistelee, kun näitä maalataan, mutta tässä oli jo päällinen niin huonossa hapessa, ettei oikein muuta vaihtoehtoa ollut. 
Tää mööpeli oli Kotipellolla jo silloin kun muutettiin, ja tarpeiden mukaan aina vaihtanut paikkaa. Nyt olkoon olkkarissa ja säilöö kynttilöitä monta korillista.
 Hyvin varustauduttu pimeneviä iltoja varten.
Meidän sohvapöydän virkaa toimittaa mummoltani saanut pöytä.
 Kun Mummoni täytti 50-vuotta, niin hän sai tämän lahjaksi.
 Nyt mummoni on 94-vuotias.
Rakas pöytä minulle, tämän äärellä itse olen kasvanut isoksi likaksi.
Piristin pöydän pintaa kaakelitarroilla.
Tykkään!
Sittenhän sitä oli vaihdettava mattoakin.
 Kuvioidensa puolesta tuo vaalea matto olisi ollut passeli, mutta oli liian väritön mielestäni. 
Roudasin yläkerrasta värikkäämmän maton tilalle.
 Tästä vaaleampi matto meidän makkariin ja makkarin matto yläkertaan. 
Jumpasta käy tää touhu.
 Tyynyissäkin ripaus keltaista.
Siniset sohvatyynyt kaipaa uusia päällisiä, kunhan vain oikea kangas jostain löytyisi.
 Onhan niitä itsellänikin, mutta täytyypä tässä tuumailla.
 Mulla on kuisti täynnä mun viherkasveja ja ulkona muutama kukkiva kaktus, nyt ne pitäisi vielä saada sijoitettua tänne sisätiloihin. 
Viidakko tunnelmaa luvassa - ihanaa sellaista!

Jotta tällaista, samat puuhat jatkuu Kotipellolla.
 Ja tulee jatkumaan, tässä vähän muutoksen tuulia luvassa, kun väki vähenee talossa. 
Kaksijalkaiset ja tilalle nelijalkaisia.
Mukavia aikoja elellään - Tanni

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

..aarrelaatikko..

Heippa!

Kiitos kaikille jotka osallistuitte pieneen arvontaani. 
Eniten ääniä sai versio yksi.

Ja kaikkien kesken arvoin pienen tönön.
Ja tönö lähtis 
Sarille - Sarin kotona.
Laitatko mulle tietosi!
 
 
Tuossa kerroinkin, että olen liittynyt tuonne naamakirjaan.
 
Kuulun roskalava-ryhmään ja siellä vinkattiin lavasta, jossa on vanha laatikko täynnä romuja.
 
Itse en päässyt paikalle, mutta ystävällinen ryhmäläinen oli pelastanut laatikon romuineen ja toi vielä mulle kotipihalle asti.
 
Aamulla kirmasin heti herättyäni pihalle katsomaan.
 Ihana sininen puulaatikko..
  Sahoja päällä ja vanha metallinen onki.

Laatikko painoi kun synti,
mutta raahasin aarteeni kuin mielen köyhä pihapöydälle tutkittavaksi.
 Ja miten ihania esineitä, käyttöesineitä!
 Tyhjensin lootan esineistä sydän pamppaillen..
 Maailman kaunein vatupassi ja pikkusen kuvaa ongesta.
 Puristin..?
 Naulakoita, kynttilän pidike ja vielä vihreänä.. niin mun!
 Kenkälesti..
 Vanhan harjan kauneutta..
Kaunista puuta..
 Useita puuhöyliä, täydellisessä kunnossa..

 Kaikkien tavaroiden käyttötarkoitusta en tiedäkään, mutta minun silmiäni hivelee näiden vanhojen esineiden kauneus!

Osaako joku kertoa, taustalla näkyvien "nuijien" käyttötarkoitusta..?
 Jos jonkinlaista puutyökalua ja esinettä, ruuveja, nauloja, listoja, soittokello polkypyörään, nippeliä ja nappelia..
 Ja oli laatikon sisällä myös laatikon sivusta puuttuva otinkin.
 Sahoista varmaankin kollaasi seinälle..

 Mitäs sanotte?

Ja nää kaikki todellakin pelastettiin roskalavalta.
Jo toi laatikko on ihan superhieno, vanha puulaatikko.
Sitäkin mietin, että jos en laatikoksi tuota jättäisi, niin tekisin siitä kaapin, koska on sen verran iso.. mutta pähkäillääs taas.

Mä ainakin olen ihan superonnellinen tästäkin romuläjästä, mulle nää vaan on kauneimpia esineitä.
Osa tuleekin verstaalle käyttöön ja osa koristeeksi tai muuten tuunauksiin.
 Mutta niistä sitten enemmän taasen. 

Ja voi, kun olisi ihana tietää kenelle nämä tavarat ovat kuuluneet, mutta työtä niillä varmasti on tehty. Ja minä jatkan eloa näiden aarteiden kanssa.

Nyt taas pellolle istuttelee: sain uusia taimia - hauska sattuma, mutta siitä tulen kertomaan teille varmasti.

Hiphei - Tanni