torstai 26. heinäkuuta 2018

...kesä-tuunauksia..

Heippa, 
 Kesä edennyt jo pitkälle!
Nyt on helteet hellinyt, vai käykö jo voimille?
Sadetta kaipaisin luonnon vuoksi, onneksi meillä pihassa kaivo, niin saan siitä veden pihan kukkiville ja muille kasveille.

Tässä kuvapläjäys, joita tullut  tehtyä tässä kesän mittaan..

Mustan Hemnesin ostin muutama vuosi sitten muutamalla kympillä kirppikseltä.
 Nyt innostuin maalaamaan olohuoneen muutaman seinän vihreäksi, niin lipaston väri muuttui vaaleaksi.
 Pelastettu rahi sai yllensä uuden päällisen jonka virkkasin jämälangoista ilta-askareena..

 Kuistin maalasin silloin keväällä.
 Johan se on ahdettu täyteen.
 Tein roikkuvat viherkasvi-hyllyt vanhoista puisista ritilä-mallisesta kenkätelineestä.
 Kattoon laitoin vain koukut, joidenka varassa hyllyt roikkuu köyden varassa. 
Helppo ja nopea. 
Nopea myös purkaa, jos mieli muuttuu ja sehän muuttuu!
 Kärpäslätkät olleet tärkeitä tänä keänä.
kenkähylly sai pirtsakan värin tokmannin kalkkimaalilla sävy Verso - tykkään!
Lisäksi Dc-fixin jämät tasoille.
Kingin kanssa oltu mattopyykillä, kovasti kasvanut, vielä kun viisastuisi niin hyvä koira olisi.

 Ostin tuollaisen Frida Kahlo seinävaatteen, jonka niittasin vanerille.
Näytti taulu liian valjulta ilman kehyksiä, jotenka dyykatusta kehyksestä sahailin ja niittailin uudet kehykset Fridalle.
Tuskinpa Frida pahastuisi moisista kehyksistä..
 Eräänlaista Tanni-taidetta tämä.

Taannoin tein nämä mollamaijat - ne lähti nyt uuteen kotiin blogi-ystäväni luoksi.
 Kiitos Liisa sinulle ruusuisesta ylläristä!
 Kesäkranssi..
Pihallani oleva "kesä-ikkuna"..

Toivottavasti sinun kesäsi on sujunut hyvin..?
Täällä elellään ja oleillaan, keräten voimia ja niitä mukaviin asioihin kuluttaen.
Voidaan hyvin - Tanni

tiistai 15. toukokuuta 2018

..tavallisen arjen iloja....


 Heips,
Kyllä vaan on ollut upeita päiviä - sään puolesta nimittäin!

Upeaa oli myös, kun töistä kotiin tullessa postilootassa odotti ihana yllätys!
lähetti minulle ihanan ylläripaketin.
Sieviä ruusu-serviettejä - näiden käyttöön on yksi idea.
Iloinen pesusieni astioille, arkiseenkin puuhaan väriä.
Uudet puutarhakäsineet - ihan mahtavat sekä niin tarpeelliset.
Ruusuinen kortti kera kauniin sanoman, salaisen elämänmakuisen viestin.
Kiitos rakas Liisa!
Nää tulee niin käyttöön ja ovatkin hyvin tarpeellisia just nyt minulle!
 Muutamia pihakukka- räpsyjä..
 Arjen romantiikkaa parhaimmillaan - kalsarit kuivumassa kesäauringon alla..
 Keijunmekko tekee jo nuppuja..
 Pelargonioita ei vaan voi vastustaa..
 Perinteiset kukkaistutukset rappusilla..
 Sulo nauttii päivästään valtaistuimellansa, Tzar harmissaan kun joutuu tyytymään maapaikkaan..
 King kasvaa hurjaa vauhtia.
 Ensimmäinen kesä ja ihmeteltävää riittää.
 Eilen käytiin uimassa ensimmäistä kertaa.
 Näytti enemmänkin sorsaparven räpylöinniltä kuin sulavata koirauinnilta. 
Tzar taasen veti sulavasti pitkää matkaa nauttien.
Itse en vielä pulahtanut, mutta osani sain merivedestä kun ravistelivat turkkejansa. 
Mutta eiköhän sitä kohta voi itsekin pulahtaa.. hmm..

Kiitos jälleen vastauksistanne ed. postaukseen - ihania olette - ja niin se mieli on muuttuvi muillakin!
Mutta nautitaan ja voidaan hyvin - halauksin Tanni

tiistai 1. toukokuuta 2018

..ruusuhyllyn tuunaus..

Se on moi!
Äitini menehtyi muutama vuosi sitten.
Häneltä jäi tällainen hylly, jonka sitten otin itselleni.
Nyt vasta pystyin ottamaan tuon hyllyn käsittelyyni.
Halusin, siitä vain vaaleamman.
 Annie Sloan  - maaleilla old white sekä Antoinette maalailin hyllyn.
 Hylly on nyt mun tuunaus-huoneessa, kera ruusukuppien jotka myös jäi äidiltäni.
Muistan kuinka äitini oli jokseenkin minun ikäinen / nuorempikin ja hän aina hamstrasi kaikkea ruusuista 
- minä en voinut sietää sitä - teininä mulla oli ihan muut mielessä kuin ruusut kupeissa..
Nyt mä itse hamstraan kaikkea kukikasta sekä ruusuista - näin tää mieli muuttu.
Onko sinulla ollut joku inhokki, mikä on vanhemmiten tullut hulluksi rakkaudeksi..?
Uteleepi Tanni

lauantai 28. huhtikuuta 2018

..kevät toi, kevät toi maalarin..

Heippa Hei, 
Täällä kevät on lähtenyt käyntiin mitenkäs muutenkaan kuin maalisuti heiluen.
Takkatilan rempasta jäi vielä sopivasti maalia jäljelle, jotenka nyt vihdoinkin valkaisin meitin kuistin.
Tää on ollut mulle ikuisuusremppa, mutta nyt olisi raamit ns. kunnossa.

Kuistien yläosat sekä kellastunut paneelikatto valkaistuivat nyt. 
Pesin seinät sekä katon maalipesulla mutamia kertoja, koska törkyä oli kertynyt vuosien saatossa.
Annoin kuivata kunnolla ja sitten lähti sutiminen Tikkurilan kattopaneeli-maalilla.
Vedin ensin urat ja sitten suht ohuita kerroksia useampaan kertaan, niin kauan, että sain koko lopun maalin kulutettua tähän.

 Kun on valkoiset raamit / puitteet, niin värit tekstiileissä sekä muissa mööpeleissä tulee paljon paremmin esille.
Raikkautta, valoisuutta, avaruutta - tykkään!
 Tokmannilta löysin kivoja astiapyyhkeitä 1e kpl, joten niistä ompelin sitten korituoleihin istuintyynyt.
Pyöreä tyyny on lahja Vanhalta Rouvalta, minulla on toinenkin häneltä lahjaksi saama tyyny, jonka kissamme Sulo on ominut lähestulkoon kokonaan itsellensä.
Kirpputorilta löysin ruusuisen viltin sekä muutaman tyynynpäällisen lisää, niitä kun mukamas ei tässä huushollissa ole.
Mutta, eihän sitä voi olla ostamatta jos halvalla saa!
 Näistä aineksista, sävyistä & väreistä koostuu meitin kesäkuisti.
Vielä pelargonioita akkuna-laudalle niin se on siinä... Vai onkohan..??
 Ihanaa sähköpostia sain tänään aamulla.
 Lukijani kertoi, että on kovasti kaivannut juttujani. 
Mikä voisikaan olla ihanampaa, mutta samalla jollain tavoin myös hämmentävää, että Kotipellon kuulumisia kaivataan sekä tietyn sortin hulluja päähänpistoksia romuilun suhteen.

Olen aikaisemminkin tämän todennut ja teille kaikille sanonut, että olen niin kiitollinen teistä jokaisesta, joka on kulkenut matkaani täällä Kotipellolla.
Kiitollinen muistamisista, lahjoista, ideoista, vinkeistä. 
Ilosta joita kommenttinne ovat antaneet.
 Rakkkaudesta käsillä tekemiseen ja luovaan hulluuteen.

 Kannustuksista jaksamaan, silloin kun tuntuu, että voimavarat on vähissa. 
Kun kipu syö sisältä ja mielen voima katoaa. 
Kun menettää rakkaita läheisiä, annatte te voimia jaksaa jatkaa omaa elämää, löytää se ilo sekä kauneus elämästä mitä se voi parhaillaan antaa.
 Ilo päivän hetkistä, pienistä asioista, auringon pilkahduksesta, tuulen suhinasta.
Siihen ei tarvita rahaa, eikä mammonaa, ei kruunua jalompaa täydellisyyden tavoittelussa.
Siihen tarvitaan ihmisyyttä.
 Inhimillisyyttä.
 Jaloutta Olla toiselle läsnä, elämän solmukohdissa - oli aiheena mikä tahansa.
Teissä rakkaat blogi-ystäväni, ovat nämä pirteet.
 Ja siitä minä kiitän kauniisti, niiaan sievästi, katson silmiisi ja ojennan sinulle elämän kukat kauneimmat.
Kiitos -Tanni