torstai 18. elokuuta 2016

..baarijakkaroista köynnöstuki..

Moikkuli moi!

Kiitos voimaannuttavista sanoistanne ed. postaukseen viitaten - kaunis kiitos!

Eräs ravintola aikoinaan uudisti kalustoansa ja sieltä meille kotiutui muutamia vanhoja baarituoleja sekä jakkaroita.
Olivat kaatopaikalle menossa.

No jakkarat on toiminut missä milloinkin apupöytinä tai istuimina. 
Toisen jakkaroista olinkin jo aikaisemmin sutinut turkoosilla kun oli mun askarteluhuoneessa apupöytänä.

 No,nyt hieman myöhäisherännäisenä hiffasin, että mullahan olisi tarvetta kärhötuelle. 
Kärhöt kun olivat isoissa ruukuissa ja juuret olivat vallanneet jo koko ruukun. 
Pakkohan niille oli maapaikka keksiä.

Paikka löyty.

Mistä joku tuki..?

Kiertelin huushollia ja mietin tykötarpeita.

No, jakkaroistahan sitä voisi kokeilla..
 Mallailin jakkaroita ja etsin lisää tykötarpeita: edesmenneen pöydän säästetyt nuppijalat ja itse tehtyjä betoni-nuppeja..klik..klik..
 Nuppijalat säästin lahonneesta pihapöydästä ihan vaan sitä varten, että kyllä joskus niille jokin käyttö löytyy ja betoni-nuppeja olikin niin kiva tehdä ja maalailla, että niistä riittää moneen..
 Ruuvasin nupit jalkoihin kiinni ja varmuudeksi vielä liimalla lujitin.
Tuoleista istuinosa irtosi helposti kuminuijalla kopauttaen.
 Koko höskän maalasin valkoisella ulkomaalilla, mitä on jäänyt talon huoltotöistä.
 Eikun pellolle kärhön kimppuun..
 Toteutunut visioni kärhötuesta..
  Pahus kun kukinta jo loppunut..
 Nyt on odottavan aika ensi kesään pitkä.
 Samoin kuin jännitys, että selviääkö kärhöt yli talven.
 No jos ei, niin sitten vaan uusia kärhöjä koristamaan härpäkettä.
 Siellä se nyt nököttää.
 Mitäs mieltä olet tällaisesta härpäkkeestä..?
 Ja muutama liljakin vielä kukassa.
Ihanata viikonloppua toivotteleepi - Tanni

lauantai 13. elokuuta 2016

..pintelipatjat & muhkutyyny..

Heippa hei,
Jokin aika sitten ystäväni laittoi viestiä, että:
" hei, voisinko tilata sinulta ompelutyön, tekisitkö 4kpl pintelipatjoja.."

Jaa, että mitä patjoja..?
Ensimmäinen mielikuvani oli, että pintelipatjat on jokin uusi hoitomuoto päihdeongelmaisille kun ystäväni sillä alalla työskentelee. 
Juoppohullu köytetään patjaan kiinni ja tokaistaan - "siinähän olet pintelissä!!"

Guuglen kuvahaku kuitenkin kertoi aivan muuta, pintelipatjat ovat hevosille tarkoitettuja ns. säärystimiä, jotta koivet pysyvät lämpiminä.
Tiesitkö sinä tätä?

Kuvahaun perusteella päädyinkin muutamaan heppa-blogiin jossa kerrottiin, että innokkaiden aloittelevien heppatyttöjen ensimmäisiä ompelutöitä ovat juurikin pintelipatjat.
 Ajattelin, että pakkohan siitä on suoriutua jos pienet pirpanatkin.

Ei muuta kuin kangaskaappia penkomaan.
Sieltä löytyikin käyttämätön pöytäliina, jonka toinen puoli on pehmeää vanupintaa.
Ystäväni toiveena kun oli, että patjojen pinta olisi jokseenkin sellaista, että olisi helppo pitää puhtaana, jos rapa roiskuu.
Lisäksi sai kyytiä vanha vanuttunut villahuopa, jota olen säilönyt pahanpäivän varalle.
 Yhden patjan kooksi määräytyi 30cmx30cm.
 Pahvista leikkasin kaavat.
 Pöytäliinasta palat ja toisesta huovasta sisäpalat, jotta patjat pitäisi lämpöä.
Palat asettelin sisäkkäin ja päällekkäin, ompelin reunoista kiinni, lisäksi ompelin pystysuorat ompeleet, jotta patjat olisi helpompi kääriä hepan kinttuihin.
 Eli, jos oikein ymmärsin, niin patjat tulevat lämmikkeeksi hepan kinttuihin ja patjojen ympärille tulee vielä erilliset pinteli-sidokset.
 Lähihoitajan ammattikielellä tukisidokset.
 Vanuttuneesta villahuovasta tein hepalle vielä villasukat.
Tiedä sitten näiden toimivuudesta käytännössä, mutta ainakin ystäväni otti patjat mukaansa.
 Itsellenikin piti jotakin ommella, jotenka ylimääräinen ruusukappa sai kyytiä. 
Kappa aikoinaan muutamalla eurolla kirpulta, kangas aikasta hieno.
 Ja jotain väriä teki mieli.
 Purin kapan kaikki päärmeet sekä tankokujat.
Surrautin koneella tyynynpäälliseksi.
Sisustyynyn tein vanhasta lakanakankaasta ja täyte kerääntyi muotonsa menettäneistä tyynyistä.
Siitä tulikin oikein muhkea tyyny sohvalle.
 Kirpparilta löytyi muutamalla eurolla tyyynpäällinen kaveriksi.
Viime vuoden loppupuolella kitisinkin täällä, että selkä meni juntturaan työtehtävässä.
 Silloin diagnosoitiin välilevyn pullistuma. 
Kuukauden päivät olin tuolloin sairaslomalla ja siitä sitten takaisin työhön.
 Lähetteet laitettiin magneettikuvauksiin, hermorata-tutkimuksiin jne.
 Pitkin kevättä juoksin ortopedeillä, jotka totesivat, että mitään leikattavaa ei ole ja ihmettelivät jatkuvaa kiputilaani. 
Viimein eräs ortodepi laittoi lähetteen erikoissairaanhoidon puolelle fysiatrin arvioitavaksi ja lopputulos olikin sitten se, että kiputila on kroonistunut ja sen seurauksena krooninen / elinikäinen hermoratavaurio.
 Särkylääkkeitä söin koko kevään kourakaupalla, nyt tuota lääkitystä on alettu purkamaan ja lopettamaan, tilalle toisenlainen ns. hermostoon vaikuttava lääke.
 Siitä pikkuisen ollut hyötyä, mutta kiputila on 24/7 olemassa. 
Nyt lääkitystä taas nostetaan ja odotellaan vaikutusta. 
Parantavaa lääkettä ei ole, mutta oireita lievittävää.
 Lisäksi tyken kautta saan kuntoutuslääkärin palveluja, fysioterapiaa, psykan arviointia sekä mahdollisesti vielä kelan-kuntoutusjaksoja.
Jos jotain positiivista, niin onneksi oli työtehtävässä tapahtuva vamma, niin saan tuen työterveyshuollosta ja että meillä sellainen järjestelmä on. 

 Välillä kyllä päänuppi on niin pehmee kaikesta tästä, kun tuntuu, ettei mitenkään päin ole hyvä olla. Siitä syystäkin kaikki muhku-tyynyt on tarpeen jotta niitten avulla saa lepuutettua selkää ja toteutettua asento-hoitoa.
Mutta näillä eväillä tässä nyt sitten porskutellaan ja ihmetellään.

Nonni, tuli tämäkin nyt sitten vuodatettua täällä, mutta luulen, että en ole ainoa jolla vastaavanlainen oireisto. 
Jos jollain teistä kokemusta (jota toivon, ettei ole) niin mites sinä olet saanut helpotusta / lievitystä kipuiluun..?

Mutta kaikesta tästä huolimatta voidaan hyvin - voikaa tekin oikein hyvin - Tanni