Heipparallaa!!!
Aloitetaas tämä vuosi niin sanotusti puhtaalta pöydältä!
Kesällä kerran naapurin rouva huuteli: "täällä olisi sulle projekti.."!
Minä sitten heti kipittämään ja katselemaan, ettäs mitä nyt olisi tarjolla.
Komia pöytä.
Naapuri kertoi, että luopuvat pöydästä tilan puutteen vuoksi.
Pöytä ollut heillä vuosia, mutta nyt tarpeeton.
Kertoi myös, että joku sitä oli aikoinaan yrittänyt ehostaa, mutta jäänyt tekemättä, että olisiko minulla haluja ottaa pöytä vastaan ja tehdä sille jotakin tai olla tekemättä.
Ihastuin, ja niin naapurin isäntä kaappasi pöydän syliinsä ja kantoi meitille;
- "palautus-oikeutta ei ole"
- Sopii💓, kiitin ja niiasin.
Pöydän pinta oli paksun lakkakerroksen peittämä, naarmuinen ja osittain sitä oli yritetty hioa.
Syksyn ajan pähkäilin pöytää ja mietin, että mitäs sille nyt sitten tekisi.
Tokmannilla sitten näin maalinpoistajaa.
Purkki maksoi noin 9e.
Purkin tekstissä maininnat mihin soveltuu sekä käyttöohjeet.
Rohkeasti vain kokeilemaan.
Levitin ainetta pöydän pinnalle ja annoin vaikuttaa muutaman tunnin ajan.
Hiljalleen juurihrjan kanssa lähdin sitten poistamaan irtoavaa lakkapintaa.
Lopuksi suihkutin koko pinnan.
Tässä pöytälevy käsittelyn jälkeen.
Annoin pöydän kuivua kunnolla muutaman päivän ajan ja sitten hioin vielä pinnan sekä koristekuvioita.
Vintagen ruskeaa vahaa oli vielä jonkun verran jäljellä, samoin kirkasta sekä valkoista.
Niistä sitten sekoitin sopivan määrän vahaa, jota levitin vaahtomuovi-palasella pöydän pintaan.
Sekoitus antoi kivasti kuultavaa pintaa ja samalla suojaa vanhalle puulle.
Halusin, että pöytä jää mahdollisimman alkuperäisen näköiseksi ja kuviot jäisi esille, sen vuoksi en lähtenyt maalaamaan pöytää, vaan vahalla hieman ehostin.
Pieniä lakka-kohtia jäi pöytään, mutta se minua haittaa.
Näkyypä pöydän moninainen elämä.
Kauniita kuvioita pöydän reunassa..
Jaloissa..
Kaunis on pöydän alaosakin..
Vai mitäs sanotte..?
Kauneus toki on katsojan silmissä, mutta minun simissäni ihan kivasti hivelee..
Ja on mulla jo suunnitelma toinenkin tuolle pöydälle ja sen käyttötarkoitukselle, mutta siitä sitten myöhemmin enemmän.
Tänään 12 000 uutta alokasta aloittaa armeijan leivissä, minun oma reppa-pöksy siellä mukana.
Vekarajärvelle käsky kävi ja aamulla lähti reppuselässä juna-asemalle.
Vekarajärvelle käsky kävi ja aamulla lähti reppuselässä juna-asemalle.
Kyllähän siinä kyynel vierähti äidiltä.
Ihan samanlainen fiilis, kuin silloin kun saatoin pojan ensimmäiselle luokalle kouluun.
Mittasuhteet olivat vain aivan toiset.
Silloin oli pieni mies ison repun kanssa, nyt iso mies pienen repun kanssa.
Uusi vuosi, vuoden ensimmäinen viikko, ensimmäinen maanantai.
Tästä se taas lähtee.
Sydämestäni toivon vuotta parempaa meille kaikille, voikaa hyvin - Tanni
