maanantai 4. maaliskuuta 2013

..Kylli-täti..

Heippa..
Serkkujeni perheeseen kuului aikoinaan Kylli-täti - silloin kun minäkin olin vielä pienempi ja nuorempi. 
Silloin kun muistini vielä toimi, kaikella sillä about alle/ylle10v. kokemuksella. 
 Kuitenkin, Kylli-täti oli aina ilmestys kun hän saapui serkkujen syntymäpäiville tai muihin juhlahetkiin. Kylli-tädistä puhuttiin ennen hänen saapumistaan pitoihin ja jopa vielä pitojen jälkeenkin - yleensä hymyssäsuin, jopa hieman naureskellen.
 Kylli-täti oli eloisa, puhelias, hoikahko. Pienen pömppövatsan omaava, olemus hieman harmauteen taipuva, hiukset ohuet maantienväriset, jotka oli leikattu polkkatukkamalliin. Kylli-täti kampasi hiuksensa päätä myöten aina myssyn riisuessaan - rasvasuuteen oli taipuva hiuslaatu. Kylli-tädillä oli pitkät housut ja "juhlava" paita. Kylli-tädillä oli kasseja, pussukoita sekä nyssyköitä oli kääreitä sekä paketteja.
 Niitä me pennut odotettiin, samalla myös pelättiin, koska oikeesti ei ikinä tiennyt mitä täti kääreistään kantaa ja antaa.
Hyvin tyypillistä oli, että Pääsiäisenä saatiin joulukalentereita ja Jouluna täti muisti pääsiäismunilla, suklaa oli saannut valkoisen kuorrutteen yllensä - ja kyse ei ollut Kinder-munasta. Eikä kalentereidenkaan suklaa ollut valkosuklaata..
 Kylli-täti kaivoi pussukoista aina jokaiselle pennulle jotakin, oli virttynyttä poolopaitaa, räikeäkuviollisia lämpöpöksyjä, kertaalleen parsittuja sukkia, nukkaantuneita pässinpökkimiä, ylipinkeitä villapaitoja.. 
Kylli-täti tavaroita jakaessaan selosti tarkasti mikä mistäkin oli peräisin. 
Toki kaikesta saamastamme kiitimme Kylli-tätiä kohteliaasti.
Kylli-täti oli myös kova syömään - ei olisi uskonut , että niin pieneen tätiin mahtuu niin paljon ruokaa. Ja koska Kylli oli myös puhelias niin autuaasti hän paapatti ruokaa syödessään peräpukamistaan sekä jomottavista suonikohjuista.
 Avuliaasti jakoi itse-hoito-vinkkejä erilaisiin kolotuksiin. Puhui miltein taukoomatta, saattoi kysellä kuulumisia, mutta samantein jatkoi omilla jutuillansa. Kylli-täti ei ollut itsekäs, auliisti hän jakoi lahjojansa sekä elämäntietouttansa.
 Nyt kun ajattelen Kylli-tätiä niin hänhän oli edelläkävijä tässä kierrättämisessä.
 Mitään ei heitetty pois.
 Tosin tädillä oli sen verran ikääkin, että varmasti oli jonkunlaista pula-aikaa viettänyt. 
Ja me pennuthan ei siitä ymmärretty mitään - elettiihän me kultaista -80- lukua, ennen lamaan syöksyntää..
Me kaipasimme neon-värisiä tuulitakkeja, tuoksuvia mylittleponyja sekä video-elokuvia. Kuuntelimme Matonnaa sekä Miihkalia. Serkkupoika osasi jopa moonwalkin. Osaa kait vieläkin..
 Tai toisaalta parempi jos ei..
 Nyt tunnistan itsessäni tämän "Kylli-täti" - piirteen. 
Kerään ja säästän tavaroita, samalla miettien, että kuka sitä tarvitsisi enemmän kuin minä ja käärin nyssäkkään - yleensä sanomalehteen tai muuhun vastaavaan kierrätyskääreeseen, poimin käpyjä metsästä koristeeksi tai leikkelen itse kortit pahvilaatikosta.
Laitan vielä kertaalleen pussiin ja lähden viemään tuliaisia.
Tänään kävimme serkkuni tyttären eli Ninjan syntymäpäivillä. Ninja täytti 2 vuotta 1.3, mutta kun työt taas haitanneet seuraelämää niin päästiin kemuilemaan vasta tänään.
 Annoin Ninjalle lahjani ja iskälle pussukan jossa oli lapselle takki sekä luettuja kirjoja - samantien serkkuni tokaisi; "Kylli-täti". 
Jonkun verran tunsin jopa pientä ylpeyttä että olen saavuttanut tuon aseman suvussa. 
 Tämän piirteen omaavana keräsin pieneen koriin Pirpanalle kahvikaluston, mansikoita sekä pikkuleipiä, ja toki pitää tulppaaneita olla kahvipöydässä.
 Ompelin pienen essun ja tein helmistä rannekorun.
Väsäsin vielä laudanpätkästä sekä pahvikirjaimista kyltin muistutukseksi muille perheenjäsenille;
MINIBOSS
 Niin se aika vierii.
Serkkupojallani itsellään on jo suurperhe ja perinteet jatkuu - jotenka jonkun on otettava kylli-tädin virka jotenka olkoon pesti minun..
Tosin vielä ainakaan en juttele pukamistani tai kohjujeni tykytyksistä..
..ISÄ & TYTÄR..
..Nanohommia..
..Aatu keskittynyt Star Wars - peliin..
..kappasvaan Minttu sekä pallokala, kahdestaan lähti hippasille..

..Ninjalla keittopuuhat menossa..

..Ja tässä heidän kaamea - Kake - lisko..

..tuijotusmatsi..

Tuloksena - jokaisessa meissä asuu pieni/suuri Kylli-täti - minun tuli juuri kaapista ulos.. Säästeliästä viikkoa kaikille - Tanni



8 kommenttia:

  1. Se on niin, että jos jotain heittää pois niin se on justiinsa seuraavana päivänä kun sen tavaran luonne kirkastuu ja tajuaa, että sitähän tarvii :D Kyllä on hypnoottinen katse Kakella, jäin ottamaan matsia. Kake voitti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. HEIPS, Kake voitti mut ihan Livenä - mä oon hypnoosissa..

      Poista
  2. serkkutyttö täällä moi, oli mukavaa lukea kylli-tädistä!:) minullehan kylli-täti oli kummitäti, ja meidän isin kasvattijoku? o____O ihanaa viikon alkua<3

    VastaaPoista
  3. Näitä sun tekstejä on aina yhtä ihana lukea!
    Ja vielä ihanampi oli bongata täältä rakas kummisetä ja mun pieni Kake-muruseni. <3
    Olis makee nähä teitäkin joku kerta pitkästä aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun piipahtelet täällä.. Varmasti törmätään jossain mutkas..

      Poista
  4. Kuuntelen parhaillaan Kylli Kosken haastattelua radiosta ja etsin tietoja verestääkseni muistia tästä "piirtäjä" tädistä. Eksyin tänne blogiin ja luimpa tästä teidän Kylli-tädistä ja kyllä hymyilytti. Kylli-tädit ovat aina olleet melkoisia persoonia :)
    -maru-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa.. Juu todellakin persoonia - Kiva kun piipahdit!!

      Poista

..kiva kun piipahdit, viel´ kivempi kun jätit viestin..