..pelastettu peilikaappi..

Moikka,

Meitin Isäntä oli jäänyt suustansa kiinni tuttavansa kanssa, joka oli kertonut, että oli viemässä peilikaappia roskiin, kun ei ollutkaan mieleinen. 

No, Isäntä reippain mielin oli kysellyt, voisiko nähdä peilikaapin ja saada sen jos on mieleinen, koska jos peili kerta roskiin oli menossa.

Kyllähän se passas, passas Isännälle ja kiikutettua peilikaapin himaan passas mullekin.

Kuistin nurkassa oli tällainen iikkean hyllis koreineen.

 Aina korit rompetta täynnä, ihan sellaista tavaraa, joilla on ihan omat paikkansakin, mutta helppo oli aina jättää koreihin käsistä romut.

Hyllis sitten siirtyikin kellariin ja korit toimittamaan muualle virkaansa.

Peilikaappi sitten kiinnitettiin seinälle.

 Kaappi on/oli aivan uusi ja paketissaan.

 Peili oli kerran purettu paketista ja seinälle mallailtu, mutta kun ei ollut mieleinen niin pois vaan..

 No, mulle kelpaa oikein hyvin.

 Ja sopii ihan kivasti tuohon seinälle.

 Siitä voi sitten viimeiset vilaisut suorittaa kun ihmisten ilmoille lähtee ja kivasti tuo myös avaruutta kuistille tuo peili.

Peili avautuu sivulle, paljastaa kaapin, on kivan "ohut" sekä näppärä.

Tämähän taitaa olla kylppärin peilikaappi, mutta mitäs sillä on väliä. 

Vielä kaapissa ei ole kuin fikkari sekä stidit.

Ja vanha haisuvesi jota silloin tällöin suihkuttelen huoneilmaan.
Mutta varmasti vielä pientä kivaa tarpeellista eksyy kaappiin.

 Alle laitoin vaan vanhan tarjotinpöydän jonka olen vuosia sitten muutamalla eurolla ostanut kirpulta, saanut valkoista yllensä, oli ruskea. 

Vanha pata löytynyt kellarista ja siihen sitten hieman vihreää, lisäksi betonikäsi heipat toivottamaan ja lamppu (roskisdyykkaus) valoa tuomaan hämärtyviin iltoihin.

Vaihdoin samalla hieman kevyempiä verhoja sekä tuikkukuppeja kuistille.

 Taas saatiin uutta ilmettä, rahaa meni nolla euroa. 

Kevyemmät verhot löyty aikoinaan kirpulta eurolla ja kierrätyksen poistosta.

 Roikkuvat tuikut siirsin toiselta ikkunalta kuistille. 

Monesti tavaroiden siirtäminen paikasta toiseen tuo jo kivaa vaihtelua, eikä tarvitse kaupasta uutta hakea.

Ja jälleen tuli todistettua, että niin paljon hyvää tavaraa ihmiset on valmiita heittämään roskiin, ihan vaan sen takia kun ei miellytä. 

Ei viitsitä nähdä vaivaa ja laittaa kiertoon, paitsi onneksi kaappi nyt kuitenkin päätyi meille. 

Ja siitä olenkin hyvin onnellinen.

Toisen romu, toisen aarre.

 Ja sitten loppuun väriä..

 Maloppi ihanuus aloitti kukinnan.

 Mä voisin niin alati ihastella tuota kukkaa - se on niin kaunis.

 Ihania ilmoja pidellyt, toivottavasti jatkuvat pitkään - nautitaan - Tanni