Tervehdys,
Mä olen tässä pitkään jo ihastellut teidän muiden ihania hyvinhoidettuja pihoja sekä puutarhoja.
Mitä upeimpia toteutuksia, kukkaloistoa, kokeiluja, menetyksiä ja uudelleen aloittamista.
Sitä kait se on parhaimmillaan ja pahimmillaan..
Meillä piha on aikasta villi, kaikkea siellä ja täällä.
Ylikasvaneita puita, puskia ja pensaita, piha käymässä ahtaaksi - ei mitään tolkkua.
Vaikka tykkäänkin runsaista, rönsyilevistä pihoista sekä kukkaistutuksista, niin nyt tuli mitta täyteen.
Kaikki näyttää niin helvatan sotkuiselta ja epäsiistiltä.
Ei ne puskien runsauskaan tuo iloa silmille.
Saatika, että puska välttämättä voisi hyvin ja kukkisi.
Koska sitä kukkaloistoahan sitä aina kaipaa, esim. alkukesän siirenit - ai, ihanuutta.
No, jaarittelut sikseen, ehkä tavoititte pointtini.
Elikkäs tässä nyt on vietetty useampia pihapäiviä aamusta iltaan.
Siistimistä, siivousta, raivaamista.
Yksi siirto oli iso kuunlilja muiden kuunliljojen joukkoon.
Oli kasvanut jo niin isoksi, että vei puolet kukkapenkistä, eikä enään edes mahtunut kasvamaan koko komeudekseen.
Kuunliljan tilalle siirsin myskimalvaa valkoisena sekä vaaleanpunaisena, olivat aikaisemmin varjoisalla paikalla, eikä kasvu ollut hääppöinen.
Jospa tässä aurinkoisemmalla paikalla viihtyisi paremmin.
Laitoin myös sen pikkusen köynnöstävän ruusun tuohon reunaan.
Mulla visio, että ruusu kiipeisi kauniista tuettuna seinustaa pitkin ja malvat rönsyilisi seurana.
Saas nähdä mitenkä mun vision käy.
Paikallisessa puutarhamyymälässä oli suht isot tulikruunut euron kpl hintaan, niillä täytin tuon edustan.
Tulikruunut taitaa olla yksivuotisia näillä seuduilla, elikkäs siinä toivossa elän, että malvat viihtyisivät tässä paremmin ja täyttäisivät tuota tyhjyyttä jo ensi kesänä.
No, mutta siihen kuunliljaan taas ja pihan perälle.
Nyt on isompi tila kasvaa muiden kuunliljojen seurana .
Taka-alalla fillari rönsyilee maahumalaa sekä karhunkiertoa, mitkä suht villinä ovat täällä pihan perällä saaneet kasvaa.
Nyt olen poistanut niitä ihan urakalla.
Mutta tuon kohdan jätin vielä kitkemättä.
Jasmiini on upea kukassaan ja olen tykännyt siitä, kun se rönsyilee putoksen omaisena maahan asti valkoisine kukkineen.
Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että oli hyvin paljon kuivuneita oksia ja oksia jotka kasvoivat sekä sojottivat minne sattui.
Jasmiini oli jo niin villisti kasvanut, ettei sen alta päässyt enään kulkemaan edes kompostille mikä sijaitsee sen alla suojassa.
Saatika, että näkymä olisi mitenkään selkeä..
Samoin sireeni valtasi pihan perää.
Mahdotonta päästä kulkemaan tai muuten siistimään paikkoja.
Ei muuta kuin oksasakset käyttöön ja raivaushommiin.
Sireenin siistimisen jälkeen yksi aidan pätkäkin tuli kokonaisuudessaan esille sekä vanha kaivonrengas.
Kauniisti sammaloitunut.
Tähänhän voisi jotain istuttaa, mutta mitä?
Varjoisa paikka.
Siirtämään sitä en lähde.
Näkymää jasmiinin suuntaan, ryteikköä siistitty, karsittu.
Suojista löytyi muutama kitukasvuinen norjanangervo.
Pukin siirsin angervojen ylle merkiksi, etten kokoajan kompastelisi niihin.
Norjanangervot saavat jäädä paikoillensa.
Täällä kaupungissa kun asuu, niin ainoa paikka minne viedä puutarhajätettä on sortti-asema.
Aina autollinen jätettä maksaa viisi euroa.
Ja meillä kun on ihan normi auto niin sinne paljoa kerralla mahdukaan.
Ja
matkaa meiltä tuonne sortille on se viitisen kilometriä, niin
edestakaset matkat useaan otteseen ja aina uuden viiden euron maksu
kassalla tulee loppujen lopuksi aika hintavaksi, jos on isommista eristä
kyse.
Helppoahan olisi jos olisi
peräkoukullinen auto niin esim. lainata tai vuokrata isompi peräkärry ja
viedä kerralla koko satsi, mutta kun ei ole.
Eikä monella muullakaan tuttavalla.
Tilat on rajalliset pihallakin ja tuohan oksa-kasat yms. aikasta epäsiistin vaikutelman.
Ei ne niin helposti maadukaan.
Ja juuri tämän takia, en ole aikaisemmin ollut niin innoissani siistimään puita ja puskia - ovat saaneet rönsytä.
Jotenka nyt Isäntä osti minulle oksasilppurin, joka onkin ollut mun ihan paras kaveri jo useammat päivät.
Aivan mahti juttu.
Ennen ostoa katselin okasilppurin vuokraamista, mutta nekin maksoi sellaset 40 - 60euroa/vrk.
Ja koska silputtavaa oli ja on niin paljon, tuli ja tulee itseasiassa edukkaammaksi ostaa oma silppuri.
Hakettakin jo valmistunut useampi säkki, näitä sitten laittelenkin penkkoihin.
Ja alkuraivauksen jälkeen alkaa näkymä olla tämä.
Fillari taustalla antaa vielä aika suttumaisen kuvan ainakin tässä kuvassa, livenä ei niinkään, on vaan hauska lisä.
Kasvit erottuu selkeämmin ja huoltotyötkin sujuu paljon paremmin kun nyt on tilaa liikkua vapaasti.
Penkassa mulla muuten on erilaisia kuunliljoja, ukonkelloa, muutamaa erilaista kurjenpolvea, satunnainen sininen talvio sekä suikeroalpia aluskavina.
Kuunliljat ovat mielestäni upeita komeine lehtineen sekä kukkineen, ukonkellot tuovat pituutta ja väriä (silloin kun kukkivat), toiveena, että leviäisivät hieman enmpi tuohon penkkaan.
Kurjenpolven vaaleanpunaiset kukat toisivat hieman väriä ja peittäisivät penkkaa, niinkuin suikeroalpin keltaiset kukat mattomaisena pintana.
Vielä siistin itse penkkaa ja lisään haketta.
Olisikos jokin kukkiva kukka vielä hyvä lisä tuohon penkkaan?
Alue on varjoisa, satunnaisesti eri aikoina aurinko paistaa tähän kohtaan.
Jokin väriläiskä?
Miltä kuullostaa mun suunnitelmat?
Ja alla vielä kuva mistä lähettiin liikkeelle.
Ja fillari rönsyilee..
Ryteikön perällä kasvaa tällaista puskaa vaikka kuinka paljon.
Onko jokin angervo??
Ruusuangervo kenties..?
Osaisiko joku nimetä puskan?
Koska jos on jokin kukkiva puska, niin siinä tapauksessa menen alut nostamaan pois ja laitan näkyvämmälle paikalle.
Kannattaisikos istuttaa esim. näkyville tulleeseen kaivonrenkaaseen..?
Jos jaksoit lukea nämä mun höpinät mietteineen, niin olenko nyt ollenkaan oikeilla jäljillä tän pihahomman kanssa?
Yritystä ja halua on oppia ja saada kiva sekä toimiva piha pihakukkineen sekä puskineen.
Suunilleen niin, että keväästä syksyyn voisi nauttia jonkinlaisesta kukinnasta.
Tosin nyt aika pitkälti niin onkin, mutta ihan kuin jokin juttu vielä puuttuisi..?
Tai ehkä vaan ei puutu yhtään mitään, mutta kun malttamaton on niin sitä haluaisi, että kaikki kasvaisi ja kukkisi hujauksessa, jotta sitä näkisi työnsä tuloksen.
Mutta aattelen niin, että nyt on näin ja hoitakoot luonto sitten loput.
Olisin enmmän kuin kiitollinen vinkeistä!!
Tulikos vähän sekava postaus, ehkä vähän samanlainen kuin kirjoittajakin ja hänen pihansa.
Tänään sitten sataakin kaatamalla, joten pihahommiin paussi.
Aurinkoa ootellessa toivotankin ihanata viikonjatketta - Tanni
