..kuumehourailuja..

Tervehdys!

Tai oikeastaan sairastus - meikäläinen on sitten alkuviikon ollut nuha-kuumeen kourissa!

..nää on mun parhaat kamut tällä hetkellä..

..tää kuvastaa mun pään sisäpuolista fiilistä..

..yleisfiilis on samal tasol tän syklaamin kanssa..

 Ostin muuten syklaamin itselleni, kun aloitin työt vapaan jälkeen, eli muutama kuukausi täs ollaan yhdessä porskuteltu - nyt nuutu kumpikin - sama sykli syklaamin kans.. hahahaaa..

 Vaakatasosta olen suoriutunut jo ylösnousemukseen. 

Pakko yrittää liikuskella, kun selkä alkaa jo kipuilemaan makoilemisesta. 

 Parkkeerasin kuitenkin itseni nojatuoliin ja kamukseni otin kameran.

Tällasta tää sit on - mitenkään päin ei hyvä.

 Paitsi hyvät on jaloissa tällaiset jämälangoista neulotut koti-tossukat;

tossu-ohje..klik..klik..

Sitten tuleekin niitä nojatuoli-räpsyjä;

 Netissä tänään jo yrittänyt pyöriä, tuloksena se, että päätä särkee vielä julmemmin, mutta nyt teen tän jutun loppuun kun aloittelinkin.

 Ihastelin Romulyylin värikkäitä tähtiä, saiskohan itsekin muutaman tuollaisen taiteltua...

 Vai laittaisko pöhinää pönttöön..

 ..jaa, koskakohan tuon lampun saisi vaihdettua..

 ..hämärää on..

..ihan yhtälailla kun tää postauskin..

 ..joskin blingblingiäkin - pötkylä-tyynyn päällinen on tehty bling-bling-T-paidasta..

..risat valot, kauniit sydämet - jotain uutta tarttis tuunailla syrämistä..

..verhopaneelit näyttäis valkosina kivemmalta..vai mustana..vaiko naturellina.. vaiko vaihtaisko verhotangot..

 ..jospa selaisin postin läpi..

Eiku mä esittelenkin vielä yhden mattoretaleen. 

Kesällä kerran siivosin kaikki meitin risat sekä parittomat lakanat matonkuteiksi. 

Niistä sitten valmistui tää matto.

 Ihan ite tekemä, pyöreä sellainen. 

Wau - mä osasin!!

 - jotenkuten..

..ehkä muutama ylimäärinen lisäys lopussa kun pikkusen kupruilee matto, mutta niin täällä kupruilee moni muukin asia, niin matto sopii oikein passelista tuon tuolin alle.

 Jos nyt aivan oikein muistan, niin mattoon meni 4 pussilakanaa..

Sain pomon kanssa sovittua, että huomisen päivän vielä parantelen itseäni.

 Jotenka täytyy nyt troppia vetää oikein kaksinkäsin, ettei tarttis tohtorin pakeilla käydä.

Muutenkin kaameimpia hetkiä on ne, kun joutuu soittamaan duuniin ja kertoa, ettei ole työkuntoinen. Väkeä on vähän ja siitäkin vähästä on poissa, niin sairauden lisäksi saat vielä huonon omatunnon siitä, että sairastaa.

 Mutta terveiset vaan sinne kaupungin johtoportaisiin, että kannattaiskos pikkusen tarkistaa sote-juttujen myötä myös henkilöstömääriä ja vähentää muutama "suojatyöpaikka" sieltä ylemmältä taholta - ihan vaan vinkiksi, että niilläkin palkoilla saisi muutaman pätevän hoitajan tekemään tärkeämpääkin työtä kuin papereitten pyörittämistä tai jonninjoutavien "päätösten" leimasimella leimaamista.

UGH - olen puhunut!

Tanni

p.s. Miljoonasti kiittää ed. postauksen tonttu-ukot sekä Tanni, Kiitos kaikille ihanista kommenteista!!!